Kasvot

Tunnista ennakkokäsityksesi ja niiden voima

Tunnistatko omat ajatusvinoumasi? Itse huomasin, että en välttämättä tunnista. Koin tuon herätyksen vahvana törmättyäni sattumalta Facebookin henkilöstölleen tekemään opetusvideoon, joka käsittelee ajatusvinoumia. Lue, katso ja oivalla.

Jos saat itsesi kiinni ajatuksesta, että olet ennakkokäsityksistä vapaa, katso tämä video. Jos taas tiedät, että on täysin inhimillistä omata ennakkokäsityksiä ja ajatusvinoumia, katso video silti. Voit näet hämmästyä, miten vahvasti ne vaikuttavat valintoihimme ja käyttäytymiseemme – ihan huomaamatta.

Olen usein eri tilaisuuksissa jakanut hätkähdyttävää tutkimustulosta 1960-luvulta. Yhdysvaltalainen psykologi Rosenthal testasi Oak Schoolissa yhden luokkatason oppilaat ja ilmoitti opettajille saaneensa älykkyysosamäärän lisäksi eroteltua sen viidenneksen, joka tulee edistymään opinnoissaan keskimääräistä paremmin. Ennen kuin opettajat pääsivät tapaamaan uudet oppilaansa, heille kerrottiin tuon viidenneksen nimet. Lukuvuoden lopussa opettajat  (ja myös nimistä tietämättömät luokkakaverit) arvioivat juuri tämän viidenneksen parhaiten menestyneiden joukkoon. Näiden ennakolta nimettyjen oppilaiden älykkyysosamäärän kerrotaan myös kasvaneen kouluvuoden aikana eniten. Voimme vain kuvitella, mitä opettajien mielessä liikkui, kun heille kerrottiin, että nimet oli täysin sattumanvaraisesti arpomalla valittuja.

Meidän ei kuitenkaan tarvitse mennä ajassa taaksepäin 1960-luvulle, sillä elämme keskellä vastaavia tarinoita ja tutkimuksia, joita oheinen video nostaa esille lukuisia. Videossa esitellään neljä näkökulmaa ajatusvinoumiin (bias), jotka olen vapaasti suomentanut:

  1. Suoriutuminen (performance)
  2. Suoriutumista selittävät asiat (performance attribution)
  3. Vaihtokauppa osaamisen ja miellyttämisen halun välillä (competence/likeability tradeoff)
  4. Äitiyteen liittyvät ennakkokäsitykset (maternal)

Videon voit katsoa kerralla tai pienissä osissa, joka onkin ehkä suositeltavaa. Asiaa tulee paljon ja se todella saattaa nyrjäyttää omaa ajattelua. Tässä muutama yksittäinen nosta kustakin videon esille nostamasta osa-alueesta.

  1. Miesten osaaminen yliarvioidaan suhteessa naisten osaamiseen erityisesti teknisillä aloilla. Miten pienestä tämä lähteekään, kun äitien on todettu yliarvioivan poikavauvojensa ryömimistaidot tyttäriinsä verrattuna. Ratkaisua lähdetään usein hakemaan kouluttamalla naisia lisää, kun vaihtoehtona olisi tarkastella näitä sisäisiä ennakkoluulojamme.
  2. Kun miehet ja naiset työskentelevät yhdessä, naiset saavat vähemmän kannustusta onnistumisistaan ja heidän virheisiinsä kiinnitetään enemmän huomiota. Miesten onnistuminen liitetään heidän kyvykkyyteensä, kun taas naisten onnistumisesta kiitetään hyvää tuuria, muiden tukea ja kovaa työtä. Tämä puolestaan saattaa johtaa naisten itsetunnon heikkenemiseen ja heidän haluttomuuteen hakea uusia tehtäviä.
  3. Miesten ei tarvitse pohtia pidetäänkö heistä, sillä jos he ovat voimakkaita, itsevarmoja ja toimeenpanevia haluten ottaa johdon, heidän odotetaankin toimivan näin. Naisen taas odotetaan olevan lämmin, ystävällinen ja nöyrä tiimipelaaja, ja jos hän ei sitä ole, hänet koetaan itsekkäänä. Videolla viitataan tutkimukseen, missä kaikki muut tiedot henkilöistä olivat samat, paitsi toisessa henkilön nimi oli Heidi ja toisessa Howard. Varmaan jo arvaat, mitä nousi esille.
  4. Äitiyteen liittyvistä ennakkokäsityksistä haastavin on ajatus siitä, että nainen ei voi olla yhtä aikaa erinomainen työssään ja äitinä.Usein naisilta itseltään kysymättä heidät jätetään ylentämättä, jotta heille jäisi aikaa hoitaa myös lapsiaan tai jos he etenevät urallaan, ihmetellään, miten äiti voi näin toimia. Niin tässä kuin monessa muussakin asiassa pätee viisaus: kysy, älä oleta!

Videolta löytyy useita erilaisia ratkaisuehdotuksia yllä kuvattuihin ajatusvinoumiin. Organisaatioiden osalta ratkaisut liittyvät pitkälti pelisääntöihin ja käytäntöihin ja yksilön kohdalla tietoisuuden heräämiseen ja käyttäytymisen muutoksiin.

Vasta, kun on tietoinen omista ennakkokäsityksistään ja ajatusvinoumista, voi niitä alkaa muuttaa. Lähde siis tutkimusretkelle omaan sisimpääsi ja päätä, että olet osa ratkaisua, etkä osa ongelmaa. Jo pienet muutokset ovat vaikutuksiltaan suuria. Tässä meille kaikille riittää työsarkaa.

Kuva: Maarit Tiililä

Kirjoittajasta

jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *