R6R2-950e29a8

Matkaltani positiiviseksi johtajaksi

Näin viisikymppisenä johtajana tuntuu hienolta löytää viiteryhmä, jossa johtamista katsotaan samasta näkökulmasta. Usko johtamismalliin, joka on kokonaisvaltainen ja huomioi myös tunteet.  Katsoessani nuorta Raijaa ensimmäisissä haparoivissa johtamisen askeleissa, päällimmäiseksi nousee kiitollisuus. Kiitollisuus, että lähtiessäni tälle tielle, minulla on ollut ympärilläni mentoreita, osaajia, uskojia ja jakajia. Mitä haluan tältä matkaltani jakaa? Ajatuksia, tekoja ja toiveita. Lähde rohkeasti tielle kohti (positiivista) johtajuutta.

Kuka olen?

Itse näen johtajuuteni kokonaisvaltaisena kasvutarinana. Roolini äitinä, vaimona, tyttärenä, sisarena, vapaaehtoistyöntekijänä, ystävänä, kummitätinä ja ”ottoäitinä” ovat kipuineen ja onnenhetkineen muokanneet minua enemmän kuuntelevaksi ja läsnä olevaksi ihmiseksi. Johtajan tärkeimpiä taitoja!

Olen siinä mielessä onnekas, että minulla on monenlaista kokemusta työelämästä. Leikkikentän apuohjaajana, kelan etuuskäsittelijänä, ohjaajana, vastuusairaanhoitajana, opettajana, opiskelijapalvelupäällikkönä, apulaisrehtorina, vararehtorina, rehtorina, puheenjohtajana ja ennen kaikkea omaishoitajana olen saanut katsoa erilaisia työyhteisöjä ja yhteiskuntaa näköalapaikalta. Olen oppinut ennen kaikkea sen, että johtaminen tapahtuu dialogissa. Matka johtajaksi on kasvutarina, jonka käsikirjoitus tehdään tiimityönä.

Mitä nostaisin omalta matkaltani?

Minulle tie johtajaksi on ollut tietoinen valinta, ei sattuman varainen ajautuminen. Uskon siihen, että mistä nauttii ja mihin uskoo, se tarttuu myös muihin. Johtamisessa joudut antamaan itsesi alttiiksi, niin tunteiden kuin osaamisesikin osalta. Siksi kouluttaudun jatkuvasti. Pohdin toistuvasti kysymystä: millainen johtaja haluan olla. Ovatko eettiset periaatteeni, arvoni ja ihmiskäsitykseni edelleen kirkkaana mielessä.

Joka päivä haastan, kehityn ja kehitän itseäni. Opin muiden onnistumisista ja virheistä. En myöskään peittele omiani. Dialogi työkavereiden kanssa, yhdessä kasvaminen ja mahdollistaminen vahvistaa koko yhteisön osaamista ja tukee jaksamista. Rekrytoineissa pyrin aina rekrytoimaan itsenäni parempia ja osaavampia.  En pidä sukupuolierottelusta johtajuudessa. Kyse on osaamisesta ja itsensä kehittämisestä, ei kromosomeista. Mutta se on havaittavissa edelleen, että kaksoistandardit elävät valitettavan hyvin.  Vakuuttavampana näkyy keskusteluissa otettavan keski-ikäinen, hiukan sarkastinen mies kuin nuori ja positiivinen nainen. Tämän muuttaminen on yhteinen asia.

Mitä on hyvä muistaa?

Johtajana nosta muita, älä itseäsi. Riittävän hyvän johtajan ei tarvitse.  Sparraa ja ole läsnä kannustavalla otteella, pelkäämättä antaa myös rakentavaa palautetta.

Tunne karismasi ja valtasi. Ole niiden edessä nöyrä. Käytä niitä viisaasti. Valta sokaisee helposti, jos et ole varuillasi. Hyödynnä itsetuntemustasi, elämänkokemusta ja ole  oma itsesi. Ota palaute vastaan ja kehitä itseäsi, et voi loputtomiin pyytää huonoa johtamista anteeksi. Virheistä pitää oppia ja muuttaa omaa toimintaa.

Laita itsesi likoon, alttiiksi. Se on myös riskinotto. Siksi muista pitää huolta myös itsestäsi. Johtaminen on kykyä rakastaa, välittää, sparrata, pitää huolta, paimentaa, rajata, vaatia- myös itseään.

Ja pidä huoli, että sinulla on jokin supervoima. Minulla se on huumori! Antoisaa matkaa positiiviseksi johtajaksi.

Kirjoittajasta

jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *