pippi långstrump

Balettitanssijat ja aasialaiset naisjohtajat

Naisjohtajat ja klassisen baletin tanssijat edustavat ammatteja, joihin on tavantakaa liitetty vahvoja ja ristiriitaisiakin stereotypioita. Elokuvat kertovat tanssijoiden tinkimättömästä yksityiskohtiin paneutumisesta sekä onnistumista estävien todellisten tai kuviteltujen rajoitusten pohtimisesta.

Naisjohtajiin on puolestaan liitetty mielikuvia, alkaen miehiä suuremmasta mukautuvuudesta ja vuorovaikutuspainotuksesta aina rautarouvamaiseen kovaotteisuuteen asti. Kysymys kuuluu, löytyykö näiden stereotypioiden takaa ollenkaan tulta. Tutkimustietoa balettitanssijoiden persoonallisuudesta löytyy heikosti, mutta seuraavassa lyhyt vilkaisu naisjohtajia koskevaan tutkimukseen.

NAISJOHTAJUUDEN TUTKIMUSTAUSTAA

Miesten ja naisten persoonallisuuseroja on tutkittu yli sadan meta-analyysin voimin ja suuri kuva osoittaa vähäisistä kohtalaisiin eroja miesten ja naisten persoonallisuuden piirteissä. Stereotypioiden suuntaisesti naiset tosiaan ilmentävät voimakkaampaa mukautuvuutta ja vuorovaikutuspainotusta ja miehet voimakkaampia toimeenpanopyrkimyksiä. Kun vertailun kohteeksi otetaan johtotehtävissä toimivat miehet ja naiset, erot kutistuvat kuitenkin kohtalaisista vähäisiksi (Wille et al. 2018). Naisjohtajien rautarouvamaisuudesta ei tutkimusnäyttöä esiinny ja joissain laajoissa aineistoissa naisjohtajat osoittavat edellisten lisäksi myös painottumista intuitiiviseen ajatteluun vastakohtana miesjohtajille tyypillisempään analyyttiseen ajatteluun (Agor, 1989).

Allaoleva kuvio vie tarkastelemaan balettitanssijoiden ja naisjohtajien persoonallisuuden profiileja vertailemalla niitä laajemman väestöotoksen keskiarvoihin. Varmoja johtopäätöksiä ei tietenkään voida näin pienistä ryhmistä (40 tanssijaa, 19 naisjohtajaa) tehdä mutta kiintoisia havaintoja aineistot toki tarjoavat. Tanssijaryhmä edustaa Kansallisbaletin tanssijoita 2000-luvun alkupuolelta ja naisjohtajaryhmä koostuu samoihin aikoihin Kuala Lumpurissa, YK:n naisjohtajaseminaariin osallistuneista korkean tason aasialaisista naisjohtajista. Molemmat ryhmät vastasivat persoonallisuutta ja motivaatiorakenteita mittaavaan WOPI-testiin jossa pistearvot vaihtelevat välillä 0-16. Lihavoidulla merkityt luvut osoittavat korostunutta, vähintään kolmen pisteen poikkeamaa väestöotoksen keskiarvosta.

Osaamisen ajurit  

  Väestö

 

    Klassinen baletti

 

  Aasialaiset naisjohtajat

Paneutuminen        8                10                      11
Kilpailuhalu        7                 8                      12
Toiminnan johtaminen       10                 7                      10
Ajatusten johtaminen        9                 7                      10
Viestintä        9                 7                       8
Empatia        9                 8                       11
Tukeutuminen muihin        7                 9                      10
Ideahakuisuus        7                 8                       7
Hahmotuksen laajuus        9                 7                       9
Analyysi – Intuitio        8                 11                       7
Päätösnopeus        8                 6                       7
Stabiili – Mobiili ympäristö        9                 7                      6
Realismi – Optimismi        9                 5                      10
Itsetutkiskelun vähyys        8                 6                      10

Tanssijaryhmä näyttäisi tukevan stereotyyppistä kuvaansa: tanssijoiden korostunut realismi heijastaa (liiankin) painavaa tietoisuutta omien resurssien rajallisuudesta. Myös yksityiskohtiin paneutuminen korostuu, joskin realismia vähemmän. Intuitiokorostus on puolestaan tyypillistä luovien ja taideammattien edustajille samoin kuin vähempi kiinnostus muiden ihmisten toiminnan johtamiseen.

Havainnot naisjohtajista tukevat aiempaa tutkimusta naisten ja naisjohtajien miehiä voimakkaammasta vuorovaikutuksellisuudesta, etenkin halukkuudesta tukeutua muihin ihmisiin ja osittain myös korostuneesta empatiasta. Hämmentävä sen sijaan on havainto aasialaisten naisjohtajien balettitanssijoitakin voimakkaammasta yksityiskohtiin paneutumisesta. Perfektionismia on johtamiskirjallisuudessa pidetty miltei antiteesinä johtajuudelle. Kysymys herääkin, onko tämä aasialaisuutta vai pitääkö naisjohtajien erityisesti Aasiassa osoittaa virheetöntä detaljihallintaa voidakseen nousta korkeisiin johtoasemiin? Toinen yhtä hämmentävä havainto on korostunut stabiilin ja toisteisen ympäristön tarve. Nykymaailmassa on vaikea edes johtamistehtävissä pitää kiinni muuttumattomasta ympäristöstä.

Naisjohtajien aasialaisuus voi sellaisenaan virittää erilaisia stereotyyppisiä mielikuvia. Niinpä streotypioita rikkova havainto on aasialaisten naisjohtajien erittäin voimakas henkilökohtainen kilpailuhalu eli hiirimäisen aasialaisen naisroolin stereotypiasta voitaneen luopua. Sen sijaan laajoissa länsimaisten johtajien testitutkimuksissa esiintullutta intuition korostusta ei aasialaisten naisjohtajien ryhmässä esiintynyt.

NAISJOHTAJISTA UUDEN AJAN JOHTAMISEEN

Mitä sitten voidaan sanoa edellisistä, vähän tilkkutäkkimäisistä naisjohtajia koskevista havainnoista? Ehkäpä nimenomaan se, että vuorovaikutuksellisuus näyttää ohjaavan naisia ja naisjohtajia enemmän kuin miehiä ja miesjohtajia. Samaan aikaan tulee kuitenkin muistaa että sukupuolijaon taakse kätkeytyy valtava, sukupuolet ylittävä yksilöllisten persoonallisuuksien kirjo jolla on johtamistoiminnalle merkitystä.

Täytyy myös olla tietoinen siitä että meta-analyysit eivät sinänsä osoita sukupuolieroja johtamistoiminnan tehokkuudessa joskin tutkimuksissa on alkanut esiintyä näyttöjä naisten paikkakohtaisesti tehokkaammasta johtamisesta.

Johtamisen stereotyyppi onkin paraikaa mullistumassa ja monipuolistumassa. Painopiste siirtyy perinteisestä voimaperäisen toimeenpanon korostamisesta vuorovaikutuksellisempaan johtamiseen (Koenig et al. 2011). Mullistumisen esimerkkejä ovat mm. nykyinen empatian merkityksen korostaminen ja palvelevan johtamisen käsite.

Johtamistoiminnan edistämiseksi sukupuolieroja tärkeämpi fokus olisi tarkastella kaikkien johtajien vuorovaikutusosaamista, jonka tarve kasvaa nykyisen transformatiivisen l. uudistavan johtamisen aikakautena. Loppujen lopuksi naisjohtajien vuorovaikutuksellisuus ja intuitiivinen tiedonkäsittely voivat toimia oivana siltana uuden ajan johtamisen kehittämiseen.

Agor, W. H. (Ed.). (1989). Intuition in organization. Newbury Park, CA: Sage.

Koenig, A.M., Eagly, A.H., Mitchell, A.A., & Ristikari, T. (2011). Are leader stereotypes masculine? A meta-analysis of three research paradigms. Psychological Bulletin, Vol. 137(4), Jul, 616- 642.

Wille,B, Wiernik, B.M., Vergauwe, J., Vrijdags, A., & Trbovic, N. (2018). Personality characteristics of male and female executives: Distinct pathways to success? Journal of Vocational Behavior, 106, 220-235.

Kirjoittajasta

jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on email

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *